Miksi kakka ei kierrä?

15.05.2017
Kuva: Sara Malve

Suuret massatapahtumat ovat kaupungeille jokavuotinen haaste, joka näkyy ja kuuluu kaupunkikuvassa ja joihin osallistuu tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Tapahtumien moitteeton järjestäminen edellyttää toimivaa järjestäjäorganisaatiota, taitoa ja kokemusta, mutta myös kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja jokaisella osa-alueella. Yksi jokaisessa tapahtumassa olennainen elementti on sanitaatio ja sen mutkaton järjestäminen. Tapahtumat ovat jo useiden vuosien ajan etsineet aktiivisesti uusia mahdollisuuksia tapahtumasanitaation hoitamiseksi. Tapahtumasanitaation organisoiminen on monille tapahtumajärjestäjille tällä hetkellä todellinen haaste sekä monesti tapahtumille iso kuluerä, sillä monissa kaupungeissa tapahtumien ihmistuotoksille on vaikea löytää loppusijoituspaikkaa.

Kiertotalouden periaatteiden mukaan yhden jäte on toisen resurssi, tämän tulisi päteä entistä paremmin myös ihmisperäiselle jätteelle. Käymäläjäte on vielä toistaiseksi usein hukkaan heitetty resurssi, jonka potentiaali tunnetaan mutta menetelmät ja mahdollistava toimintaympäristö ovat vielä puutteellisia. Mikäli ihmistuotokset saadaan ohjattua jätevedenpuhdistuslaitokseen, ravinteet joutuvat valitettavan usein väärään paikkaan ja niiden puhdistamiseen menee huomattava määrä energiaa. Käymälätuotoksen sisältämät ravinteet on mahdollista palauttaa luontaiseen kiertoon lannoitevalmisteiden muodossa, minkä lisäksi materiaalin käsittelyn yhteydessä voidaan tuottaa energiaa esim. biokaasuna. Näin toteutuisi suljettu kierto ja nykyiset ihmisperäiset jätteet saataisiin hyötykäyttöön resurssina.

Tällä hetkellä tapahtumasanitaatio ei ole varsinaisesti kenenkään vastuulla. Jätehuoltoyhtiöillä on osaamista, mutta tapahtumajätteet eivät kuulu heille, kuten ei myöskään ympäristöhuollolle. Muut toimijat, kuten tapahtumajärjestäjät ja alan yritykset, kilpailevat vihreällä imagolla mutta eivät yksin osaa, saati pysty hoitamaan jätteen keruuta, käsittelyä ja logistiikkaa. Lisäksi yrityksiä kiinnostaa erityisesti vihreän teknologian kehittäminen ja asiakkaiden tyytyväisyys.

Myös tapahtumakaupunkeina profiloituneet kaupungit ovat heräämässä siihen, minkälainen kilpailu ja imagoetu vihreät tapahtumat voivat olla. Yksi esimerkki tästä on #Rockhuussi, joka toteutettiin Ruisrockissa viime vuonna. Tällaista uudenlaista, raflaavaa lähestymistapaa sanitaatioskene kaipaa saadakseen näkyvyyttä, uusia innovaatioita ja freesiä brändiä. Yksi kokeilu tämän edistämiseksi toteutetaan POOP 2.0 Hackathonin muodossa 18.5., jonne kutsummekin kaikki teemasta kiinnostuneet startupit, yritykset ja opiskelijat luomaan uusia ratkaisuja ja alueellisia liiketoimintamalleja kierrätetylle käymäläjätteelle.

Hackathon toteutetaan kahdessa osassa, joista ensimmäisessä 4.5. järjestettävässä kokoontumisessa luodaan joukkueet ja annetaan toimeksiannot mm. VTT:n, Käymäläseura Huussi ry:n ja Biolanin toimesta. Varsinaiseen leiripäivään kokoonnumme kahden viikon orientoitumisen ja valmistelun jälkeen 18.5. SparkUpin tiloihin Turussa. Kolme parasta joukkuetta pääsevät esittelemään liikeideansa Tall Ships Races -tapahtumaan (20.-23.7.2017). Hackathon keskittyy hakemaan arvoa tästä hukatusta voimavarasta tuoden lisäarvoa alan toimijoille ja kaupungeille.

Hackathon järjestetään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Sitran, Baltic Sea Action Groupin, VTT:n, Käymäläseura Huussin, SYKLIn, Biolanin ja TRY OUT! -projektin kanssa.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

 

Kirjoittajat:

Jonna Heikkilä työskentelee projektipäällikkönä Turun ammattikorkeakoulussa sosiaalisiin innovaatioihin ja vastuullisuuteen liittyvissä hankkeissa. Sekä hyvän mielen kakkalähettiläänä.

Mia O’Neill työskentelee projektipäällikkönä Suomen ympäristöopisto SYKLIssä.