Kiertotalous on yhteistyötä – myös yllättävien toimijoiden välillä

31.10.2018

Suomessa tarvitaan ympäristöjä, joissa eri alojen toimijat voisivat löytää toisensa kokeiluja ja kumppanuuksia varten. 

Suomesta halutaan tehdä kiertotalouden kärkimaa, mutta jotta tavoitteesta tulisi totta, moni asia vaatii uudenlaista tekemistä ja ajattelutapaa. Tämä huomattiin Turun ammattikorkeakoulun vetämässä TRY OUT! -hankkeessa, joka toteutettiin yhteistyössä Turun AMK:n, Demos Helsingin, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kesken.

– Kiertotalouden edistäminen vaatii entistä laajempaa yhteistyötä eri alojen toimijoiden välillä. Se vaatii myös lisää ”alustoja”, joilla nämä toimijat voivat luontevasti löytää toisensa ja luoda kumppanuuksia. Tällaisia matalan kynnyksen ympäristöjä tarvitaan lisää, Turun ammattikorkeakoulun hankeasiantuntija ja projektipäällikkö Essi Hillgren sanoo.

Kuva: Sara Malve-Ahlroth

Yritykset ja oppilaitokset yhteistyöhön

TRY OUT! -hanke käynnistyi vuonna 2016, kun kiertotalous alkoi tehdä tuloaan Suomeen. Tällöin huomattiin, että yritykset tarvitsevat toimintaympäristöjä, joissa ne voivat tehdä kokeiluja ja saada tukea ja resursseja oman liiketoimintansa kehittämiseen.

– Tarvittiin paikkoja, joissa yritykset voivat oppia, onnistua ja epäonnistua nopealla syklillä, Essi Hillgren kertoo.

Tällaista kiertotalouden kokeiluihin perustavaa alustaa alettiin kehittää Turun ammattikorkeakoulun yhteyteen. Opiskelijat ja alueen yritykset ryhtyivät yhdessä määrittelemään, mitä tarpeita ja mahdollisuuksia yrityksillä voisi olla kiertotalouteen liittyen.

– Yritysten ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Jos yritykset puhuisivat omista tarpeistaan avoimemmin, monia asioita voitaisiin ratkoa nykyistä nopeammin, Hillgren sanoo.

Hyvä esimerkki toimivasta ja pitkään jatkuneesta yhteistyöstä on Turun ammattikorkeakoulun tekemä työ hinauspalvelu ja autopurkaamo Oili Jalonen Oy:n kanssa.

– Yritys haluaa kehittää autojen kierrätystä. Opiskelijamme ovat tehneet heille esimerkiksi jätemateriaaliselvitystä, jossa tutkittiin, mitä muoveja puskureissa käytetään ja soveltuvatko ne kierrätettäviksi. Yhteistyöstä hyötyvät sekä yritys että opiskelijat, Hillgren kertoo.

Kokeilualustat luomaan uusia kumppanuuksia

Ajatushautomo Demos Helsingin ja Helsingin yliopiston tehtävänä TRY OUT!:ssa oli testata tutkijoiden ja opiskelijoiden tekemien innovaatioiden kaupallistamista. Yliopiston sisältä etsittiin tutkija- ja opiskelijatiimejä, ja 11 tiimiä aloitti vuoden kestävän kiihdyttämöohjelman. Seitsemän tiimiä suoritti kiihdyttämöohjelman loppuun, ja näillä kaikilla on mahdollisuuksia innovaationsa kaupallistamiseen.

– Ideana oli, että tiimit voivat testata innovaatioitaan oikeanlaisessa ympäristöissä ennen niiden markkinoille viemistä. Loimme uudenlaisia kumppanuuksia, ja tiimejä tuki valtava määrä eri alojen asiantuntijoita, Mikael Sokero Demos Helsingistä kertoo.

Esimerkki uudenlaisesta kumppanuudesta oli sisäilmamittaria kehittävän AIQUn ja Etu-Töölön lukion yhteistyö.

– AIQUlla oli teknologia, mutta valmis liiketoimintamalli puuttui. He pääsivät kiihdyttämön avulla testaamaan innovaatiotaan Etu-Töölön lukiossa. Lukio sijaitsee Museoviraston suojelemassa entisessä sotilassairaalassa, johon ei ole luvallista asentaa koneellista ilmanvaihtoa. AIQUn teknologia mahdollisti sen, että Etu-Töölön lukio sai dataa terveydelle haitallisesta sisäilmaongelmasta. Uskon, että AIQU onnistuu viemään innovaationsa vielä markkinoille, Sokero sanoo.

Rahoitukseen löydettävä ratkaisu

Demos Helsingin vetämä pilotti on hyvä esimerkki toimintaympäristöistä, joita Suomessa tarvittaisiin paljon lisää, jotta kiertotalouden innovaatioiden kehittäminen ja markkinoille saaminen nopeutuisi.

– Tarvitaan lisää yhteistyötä ja mukaan myös uusia toimijoita eri sektoreilta: tutkijoita, oppilaitoksia, kaupunkeja ja muita aluekehittämisorganisaatioita. Yritykset eivät pysty ratkomaan ongelmia yksin, Mikael Sokero valaisee.

Mikael Sokero oli itse ennen yrittäjä, eikä hänellä ollut alussa tietoa siitä, ketä hänen kannattaisi tavata. Kiihdyttämöt ja kokeilualustat auttavat kontaktien luomisessa, räätälöidyn tuen saamisessa ja liiketoimintamallien kehittämisessä. Kumppanuuksien syntymistä edistää toiminnan tehokas fasilitointi eli sen suunnittelu ja toteutus.

Kenen tehtävänä tällaisten kokeilualustojen luominen sitten on ja mistä niihin saadaan rahoitus?

– Luontevia kokeiluympäristön vetäjiä ovat puolueettomat toimijat, esimerkiksi oppilaitokset, aluekehittämisorganisaatiot ja kaupungit, Essi Hillgren sanoo.

– Rahoitukseen pitää keksiä ratkaisu. Tällä hetkellä toiminta pyörii meillä Turussa osana ammattikorkeakoulun toimintaa ja osin hankerahoituksella. Ajan mittaan tarvitaan myös yritysrahaa ja muita rahoituskanavia, hän jatkaa.

Perusasioissakin on vielä puutteita.

– Suomessa ei vielä tunnisteta kaikki kiertotalouden mahdollisuuksia, projektiasiantuntija Marjukka Parkkinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta sanoo. – Jotta kiertotaloutta voitaisiin edistää, sen tärkeys pitää ymmärtää yhteiskunnassa kaikkialla.

Essi Hillgrenin mukaan tarvitaan myös uudenlaista ajattelutapaa. Yrityksissä ei perinteisesti ole haluttu avata tietoa esimerkiksi siitä, mitä jätemateriaalia niiltä syntyy ja mihin se menee.

– Jotta materiaalit saadaan kiertoon, tämä tieto pitäisi saada avoimeksi. Jollain voi olla tarve juuri sille materiaalille, joka on yritykselle jätettä, Hillgren toteaa.

Teksti: Veera Heinonen ja Heidi Korva / Communiké


 

Tekstiilien kierrätystä edistävä Telaketju esimerkki onnistuneesta joukkovoimasta

Turun ammattikorkeakoulun hankeasiantuntija ja projektipäällikkö Essi Hillgren alleviivaa, että yksikään yritys, korkeakoulu tai kehittämisorganisaatio ei pysty yksinään viemään kiertotaloutta eteenpäin, vaan siihen tarvitaan joukkovoimaa. Yksi hyvä esimerkki kiertotalouden edellyttämästä yhteistyöstä on Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon luotsaama Telaketju-hanke, joka pyrkii saamaan kotitalouksissa syntyvän tekstiilijätteen ja muun poistotekstiilin hyötykäyttöön.

Tekstiilin keräystä aloitettiin Turun seudulla samaan aikaan kun TRY OUT! -hanke käynnistyi, ja hanke oli mukana keräykseen liittyvissä kokeiluissa. Reilun kahden vuoden jälkeen tekstiilin kierrätys onkin ottanut tuulta purjeisiin. Telaketju on koonnut yhteen jo 40 eri alojen toimijaa selvittämään kuinka tekstiilien kierrättämisestä voisi saada Suomeen uutta liiketoimintaa. Mukana on eri tekstiilialan yrityksiä, kuten Familon, Finlayson ja Globe Hope, sekä ympäristöministeriö, Suomen kiertovoima KIVO ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

– Lainsäädäntö velvoittaa, että tekstiilit pitää kerätä talteen vuoden 2025 alusta lähtien, Hillgren sanoo. – Mutta pelkkä kerääminen ei vielä ole kierrättämistä, vaan materiaalille pitää löytää seuraava käyttäjä. Telaketju-verkostoon on saatu mukaan paljon eri yrityksiä, jotka ovat nähneet tekstiilijätevirroissa liiketoimintamahdollisuuden. Toimintaan on löytynyt omistajuus ja samalla tahto.