9 teesiä kokeilukulttuurin edistämisestä
Miten organisaatiot voivat edistää kokeilukulttuuria ja luoda uusia ratkaisuja? Miten luodaan hedelmällinen maaperä kokeilujen suunnittelulle ja toteuttamiselle? Minkälaisia toimintamalleja kokeilukulttuurin luomiseen on?
Demos Helsinki on kehittänyt yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopistojen sekä Turun AMK:n kanssa kiertotalouden ja cleantechin uusia liiketoimintamalleja 6Aika-rahoitteisessa TRY OUT! -hankkeessa. Ohjelman aikana on kehitetty esimerkiksi akateemisen tutkimuksen uusiksi ratkaisuiksi jalostavaa innovaatioalustaa sekä materiaalipohjaista kiertotalouden kokeilu- ja oppimisympäristöä. Kokosimme hankkeen aikana havaitut opit yhdeksäksi kokeilukulttuurin luomisesta ja ylläpitämisestä kertovaksi teesiksi.
Teesi 1 – Kehitä ja määritä kokeilukulttuuria rohkeasti
Kokeilukulttuuri on loppujen lopuksi hyvin uusi asia ja valmiita toimintamalleja ja kriteeristöjä on hyvin vähän tarjolla. Kokeiluista ja innovaatioalustoista puhutaan paljon, mutta standardoituja menetelmiä kokeilujen onnistumisista, epäonnistumisista ja opeista ei ole kehitetty. Tämän vuoksi Turun AMK loi kokeilujen dokumentointipohjan. “TRY OUT!:n aikana ymmärsimme, että kokeiluista puhutaan paljon mutta kukaan ei oikein tiedä mitä ne ovat. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tietää mistä puhutaan ja miten onnistumisia arvioidaan! Dokumentointipohjan tarkoituksena on saada kokeilut nopeasti havaittavaan muotoon, jolloin saamme myös otteen siitä mitä on tehty”, kommentoi Piia Nurmi Turun AMK:sta.
Teesi 2 – Kokeilut voivat olla arvokkaita sinänsä
Kokeilukulttuuri on vielä uusi asia, etenkin eri taustoista tulevien toimijoiden yhteishankkeissa odotusten tulee olla realistisia. Kokeilukulttuurin esiin tuominen ja kokeilujen pilotointi on jo hyvä tulos monille hankkeille. Usein odotuksena on, että toimijat alkavat nopeasti toteuttamaan uusiin ratkaisuihin johtavia käytännön kokeiluja. Tällöin saattaa unohtua, että kokeilussa lopputulos ei ole aina tärkeintä, vaan prosessi. Heittäytyminen uuteen on haastavaa – uusien asioiden ennakkoluuloton kokeileminen on vain harvojen työnkuvassa.
Teesi 3 – Kokeilut ovat oppimisen väline
Kokeilussa saa epäonnistua. Virheet pitää analysoida systemaattisesti ja ottaa niistä oppia. Jos haluaa oppia, pitää tehdä virheitä ja muistaa opit seuraavalla kerralla. Oppiva asenne on kokeilukulttuurin ytimessä: kokeiluissa halutaan löytää vastaus siihen toimiiko jokin vai ei. Tämä vaatii erityistä huomiota kokeilujen järjestäjältä. Tämä näkyi myös Turun AMK:ssa. “Meillä ongelmana on ollut, ettemme kiinnitä huomiota siihen, missä parantaa. Olemme ratkaisukeskeinen ja positiivisesti ajatteleva toimija, mikä helposti johtaa ongelmien unohtamiseen heti kun ne on kohdattu ja ratkaistu”, totesi Piia Nurmi.
Teesi 4 – Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Käytännön kysymyksillä on suuri rooli aloitettaessa kokeilutoimintaa. Kokeilut voivat vaatia uusia resursseja, kuten työkaluja tai varastotiloja, joita organisaatiolla ei ole käytössä. Tähän törmäsi myös Turun AMK:n Piia Nurmi. “Meidän tuli esimerkiksi lajitella 1000 kilogrammaa tekstiilejä ja varastoida läjä auton puskureita. Tällaisten materiaalimäärien hallinnointi ja säilyttäminen vaatii työkaluja ja erityisiä tiloja, joita meillä ei ennaltaan ollut. Olisi ihanaa, että vaikkapa oppilaitoksen vieressä olisi halli, jossa voi tehdä likaisempaa työtä.” Helsingissä puolestaan huomattiin, että suuren tavoitteen lisäksi käytännön asioiden, kuten esimerkiksi päätösvaltaisten ihmisten tavoittamiseen, voi upota huomattavasti aikaa.
Teesi 5 – Etsi aktiivisesti uusia kumppaneita
Kokeilujen käytäntöön päästessä vain mielikuvitus on rajana. TRY OUT! – hankkeen aikana on kokeiltu esimerkiksi tekstiilejä lajittelevia robotteja, tehty jätekartoituksia yrityksille ja mietitty, mihin optikkoliikkeistä ylijäävää linssimateriaalia voisi hyödyntää. Myös tapahtuma voi toimia kokeilualustana. Esimerkiksi Turun AMK kokeili Ruisrockissa energian talteenottoa ja kauppakeskuksessa järjestettiin toiminnallista opetusta kiertotaloudesta, jolloin yksittäinen tapahtuma ja rakennus toimivat kokeilun alustana. Helsingissä yksi hankkeen piirissä vielä toistaiseksi kesken oleva kokeilu on jo nyt auttanut erästä koulua ymmärtämään minkälaisia sisäilman laadun parantamiseen liittyviä tarpeita historiallisessa rakennuksessa on. Koulu oli yritykselle luonteva kumppani, sillä molempia yhdisti sama tavoite paremmasta sisäilman laadusta.
Teesi 6 – Suuntaa katse riittävän kauas
Pidemmän aikavälin näkymien tulee olla osa kokeilukulttuuria käytännön kokeilujen tekemisen lisäksi. TRY OUT! on toiminut alustana, jolla kokeilukulttuuria on voitu kehittää järjestelmälliseksi uusien ratkaisujen tuottajaksi. Tätä painottaa myös Turun yliopiston Juha Kaskinen. “Kokeilukulttuuri on tärkeätä uusien ratkaisujen löytämiseksi: ilman kokeiluja ei synny uutta. Usein kuitenkin vaaditaan liian valmiita tuloksia. TRY OUT! – hankkeen jälkeen meillä on näkemyspohja siitä, mihin kiertotalous voisi mennä. Lisäksi meillä on valmis alusta, jonka avulla testata näkemyksen mukaisia kokeiluja.”
Teesi 7 – Kokeilut ovat myös viestinnän väline
Innovaatio- ja kokeilutoiminta voi olla vaikeaa hahmottaa ulkopuolisille. Toiminnan käynnistäminen vaiheittain voi auttaa mahdollisuuksien hahmottamisessa. Tämä näkyi myös TRY OUT! – hankkeesta Helsingin yliopistossa vastanneen Suvipäivikki Mikolan työssä. “TRY OUT! – hankkeen ansiosta pystymme sanomaan, kuinka paljon potentiaalia opiskelijoiden ja tutkijoiden piiristä löytyy. Lisäksi olemme voineet kertoa sekä sisäisesti että ulkoisesti kokeiluohjelman olemassaolosta. Projekti myös antoi vauhtia yliopiston innovaatioalustan kehittämiselle. Meitä auttoi myös kestävän kehityksen MasterClass-ohjelma, joka on toteutettu jo useana vuonna. Ilman MasterClassia monien voisi olla vaikeata ymmärtää, mitä tällaisella toiminnalla voidaan saavuttaa. Innovaatiokieli, toiminnan mahdolliset tulokset ja yhteistyö yritysten kanssa ovat kaikki alustamista vaativia asioita.”
Teesi 8 – Luo osallistumisen mahdollisuus ja määrittele yhdessä
Osallistuminen ja yhdessä luominen ovat tärkeä osa kokeilutoimintaa. Kaikkien malliin linkittyvien toimijoiden ja toimintojen pitäisi olla mukana ja kokea, että he ovat mukana. “Meillä kaikki yksiköt eivät ole olleet alusta asti mukana, jolloin luomamme malli innovaatioalustaksi tuli joillekin esille hieman yllättäen. Yhden yksikön sisällä valmistellusta mallista voi olla vahvakin konsensus mutta on ihan eri asia esitellä sitä muille toimijoille. Kokeilukulttuurin sopuisan edistämisen varmistamiseksi uudet ratkaisut tulee valmistella laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa”, toteaa Helsingin yliopiston Suvipäivikki Mikola.
Teesi 9 – Innovaatioalustoille ja kokeiluille löytyy monenlaisia malleja
TRY OUT!:n aikana on kehitetty eri toimijoiden lähtökohdista erilaisia kokeilualustoja. “Turun AMK:n luoma innovaatioalusta pohjautuu opiskelijoiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Kokeiluita ja innovointia tuodaan esille osana kursseja, harjoitteluita ja opinnäytetöitä, erityisesti parin-kolmen kuukauden innovaatioprojekteina ja parin päivän innovaatioleireinä. Tavoitteena on Turun AMK:ta laajempi kokeiluiden kumppaniverkosto”, kertoo Piia Nurmi.
Helsingin yliopisto taas on kehittänyt asiantuntijapohjaista, tutkimuskeskuksen alla toimivaa ja yliopiston tutkijoiden tutkimuksen hyödyntämiseen pohjautuvaa alustaa. “Tulevaisuudessa meillä voi olla paikka, jossa uusimmat ajatukset ja tutkimus tuodaan yhteen uusien ratkaisuiden kehittämiseksi. Yksi tapa kehittää innovaatiotoimintaa voi olla tutkijoiden tukeminen ja kokeiluihin liittyvien taitojen opettaminen. Keräämme myös yrityskumppaneiden verkostoa”, valottaa Suvipäivikki Mikola.
Kirjoittaja: Mikko Airikkala, Demos Helsinki