Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti TRY OUT! -hankkeessa syksyllä 2017 kolmen tulevaisuusverstaan sarjan osana kiertotalouden toimintaympäristön tarkastelua. Verstaiden tavoitteena oli koota yhteen monipuolisesti osaamis- ja kokemusperäistä tietoa sekä näkemyksiä kiertotalouden mahdollisista ja toivotuista tulevaisuuksista.

Ensimmäisessä työpajassa (08/2017) noin 50 osallistujaa tunnisti erilaisia kiertotalouden tulevaisuuksiin vaikuttavia muutostekijöitä ja ilmiöitä. Näiden tulosten pohjalta toisessa työpajassa (10/2017) 16 osallistujaa tarttuivat edellisen verstaan tuloksiin, ja hahmottelivat niiden pohjalta kahdessa pienryhmässä toivotun, todennäköisen sekä vältettävän tulevaisuusskenaarion kiertotalouden tilanteesta vuonna 2030. Nämä kuusi skenaariota esitellään alla. Viimeisessä tulevaisuusverstaassa (11/2017) hahmoteltiin neljälle skenaariolle tiekartat ja toimintasuunnitelmat 20 osallistujan voimin.

Seuraavassa esitämme kuusi työpajoissa syntynyttä kiertotalouden skenaariota. Työpajojen tulokset ja toimintaympäristön tarkastelu on kuvattu raportissa:

Kaskinen, J. & Parkkinen, M. (2018) Kohteena kiertotalous. TRY OUT! -hankkeen tulevaisuusprosessin tulokset Tutu e-julkaisuja 4/2018, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 34 s.

Tulokset ovat myös tiivistetty pdf-esitteeseen.

Kuusi skenaariota kiertotalouden tulevaisuudesta

Toivottu tulevaisuus 2030 1: KIERTOTALOUS TODELLAKIN TOIMII

Vuonna 2030 ihmiset ovat aktiivisia, vaikutusvaltaisia ja vaativia kiertotalouden kannattajia ja kuluttajia sekä osaavia teknologioiden käyttäjiä ja soveltajia. Olemme päässeet yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa kiertotalous tarjoaa jatkuvasti uusia ja taloudellisesti kannattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotalouden riskit ovat vähentyneet 2010-lukuun verrattuna. Kierrättäminen kannattaa niin ihmisille, julkisyhteisöille kuin yrityksillekin. Elinkaariajattelu on mukana kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Päätöksenteko on pitkäjänteistä ja tulevaisuusorientoitunutta. Kiertotalouden tärkeimmät päätökset ja toteutus tapahtuvat paikallistasolla, ja ihmiset pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin.

Toivottu tulevaisuus 2030 2: JAKAMISTALOUS TOIMII!

Yritysten on taloudellisesti kannattavaa ottaa päävastuu kiertotalouden alustoista ja viedä niitä eteenpäin. Asiakkaiden kysyntä ja julkinen päätöksentekojärjestelmä ohjaavat alustataloutta yritysten vastuulle. Tekoäly edistää osaltaan kannattavuutta: esimerkiksi materiaalinen lajittelu on nopeutunut, ja lisää edelleen tehokkuutta. Suunnittelutyössä tekoälyn avulla voidaan ohjata materiaalivalintoja ja optimoidaan kiertotalouden tarkoituksenmukaisuutta. Yhteiskäyttökulttuuri ja palveluiden käyttö on lisääntynyt vahvasti viime vuosina, sillä omistajuuden merkitys on vähentynyt. Ajattelutapojen muutosta nopeuttaa jakamiseen perustuvan toiminnan helppous ja vastuukysymysten selkeys. Myös vihreät arvot tukevat tapahtunutta muutosta. Taloudellisen tehokkuuden näkökulma on tukenut ja tukee edelleen yhteiskäytön yleistymistä. Jotkut keräävät paljon omaisuutta tarjotakseen asioita, esineitä tai palveluita muille. Samalla he ottavat vastuun järjestelyn haasteista ja kantavat omistamisen riskejä. Yhteiskäyttöä edistää myös 2010-luvulta muuttunut ajankäyttö. Vapaa-aikaa arvostetaan, sekä työaika että jaettavat palvelut ja tuotteet tukevat ajankäytön erilaistumista. Työtä tehdään joustavasti: työpäivän osuuden ja vapaa-ajan voi jakaa haluamallaan tavalla. Uusia palveluntarjoajia ja infrastruktuuria tulee markkinoille kysyntälähtöisesti. Jonkun on tarjottava helppokäyttöisiä jakamistalouden palveltuotteita.

Todennäköinen tulevaisuus 2030 1: HITAASTI MUTTA VARMASTI

Kiertotaloutta edistävät teknologiat ja keinot ovat laajentuneet viime vuosikymmenien aikana uusille aloille. Vaikka kiertotalouden taloudellinen kannattavuus onkin tärkeää, se ei ole ainoa kiertotalouden kehitystä tukeva arvo. Kiertotalouden periaatteet ovat pikkuhiljaa levinneet uusille toimialoille, vaikka muutos onkin ollut kiertotalousaktiivien mielestä liian hidasta. Päätöksenteossa sekoittuvat erilaiset aikajänteet, minkä seurauksena suunnitelmia ja strategioita tehdään lyhyelle ja pitkälle aikavälille aiheesta ja ilmiöstä riippuen. Kuluttajaryhmiä on useita erilaisia, ja niiden suhtautuminen kiertotaloustuotteisiin vaihtelee. Kiertotalouden päätöksentekoa ohjaa Euroopan Unionin direktiivipolitikka. Maissa tavoitellaan omaa kansallista etua, eli hyötyjä halutaan nimenomaan Suomeen.

Todennäköinen tulevaisuus 2030 2: ETANAN VAUHTIA

Kiertotalous kehittyy epätasaisesti. Joillakin aloilla on otettu käyttöön hyvin toimivia kiertotalouden malleja, mutta mikään ei ole radikaalisti muuttunut viimeisen reilun kymmenen aikana. Tekoälyratkaisut ovat kasvattaneet kannattavuutta hieman esimerkiksi jätteiden lajittelussa. Pienet ruohonjuuritason yritykset ovat kiertotalouden edelläkävijöitä. Suuret globaalit yritykset ottavat suhteellisen vähän vastuuta kiertotalouden kehittämisestä. Pitkään epävarmana jatkuneen globaalin taloustilanteen myötä pienten valtioiden ei ole kannattanut edistää tai tukea kalliita kiertotalousratkaisuja. Siksi suurempia inframuutoksia vaativia edistysaskeleita ei näissä maissa ole viimeisenä kymmenenä vuotena otettu. Joillakin aloilla on silti menty eteenpäin. Esimerkiksi yhteiskäyttö lisääntyy edelleen, vaikka valtaosa toimijoista ei ole edelleenkään tässä kehityksessä mukana. Yksittäiset toimialat kehittyvät, mutta globaalina ilmiönä ei kiertotalous ole ratkaisevasti edennyt toimialalta toiselle. Logististen haasteiden takia kiertotaloutta ei varsinaisesti ole pystytty edistämään raaka-aineiden uusiokäytön osalta Suomen kokoisessa maassa viimeisen 10 vuoden aikana.

Vältettävä tulevaisuus 2030 1: HENKINEN LAMA

Kymmenen vuotta vallinnut aktiivinen kiertotaloustoiminta on lamautunut, mikä johtuu osaltaan teknologioiden soveltamisen vaikeudesta ja niiden monimutkaisuudesta. Kiertotalouden yhteiskunnallis-taloudellinen kannattavuus on vaarassa. Osa tätä vaikeaa kokonaisuutta ovat globaalin talouden tuottamat halvat tuotteet, joiden tuotannossa ei välitetä kiertotalouden periaatteista. Päätöksentekoa hallitsevat kvartaalitalouden periaatteet, pyrkiminen lyhyen aikavälin pikavoittoihin sekä puhtaan opportunistinen kansallinen etu. Kuluttajilla ei ole sananvaltaa. He ovat lähinnä passiivisia vastaanottajia ja bulkkituotteiden kuluttajia.

Vältettävä tulevaisuus 2: EI, EI, EI

Kertakäyttökulttuuri elää ja voi hyvin. Tekoälylle aikanaan asetetut odotukset eivät ole täyttyneet. Itsestään oppivat järjestelmät eivät ainakaan vielä pysty määrittelemään kiertotalouden kannalta relevantteja asioita, kuten tunnistamaan riittävällä tavalla esim. kierrätysmateriaalista eri materiaaleja tai ohjaamaan valmistusprosesseja. Kiertotalouden tekoäly-sovellutukset tekevät ratkaisuja, joihin regulaatio ja ihmisten asenteet eivät ole valmiita. Tilanne on yllättävä aiempiin odotuksiin verrattuna. Ihmisten käyttäytyminen ja kiertotalous eivät kohtaa. Kansalaiset eivät ole omaksuneet kiertotalouden toteutusmalleja esimerkiksi jätteiden lajittelussa, kulutuskäyttäytymisessä tai jakamistaloudessa. Vihreiden arvojen toteuttaminen on vuonna 2030 yksilöllisten valintojen toteuttamista: loppukäyttäjä voi valita, tukeeko kiertotalouden ratkaisuja vai ei. Vallalla oleva arvomaailma ei tue kiertotaloutta, joten loppukäyttäjät eivät pysty valinnoillaan sitä merkittävästi edistämään. Myöskään yhteiskunnan infrastruktuuri ei tue kiertotaloutta, ja eri tuotteissa ja palveluissa pakotettu yhteiskäyttö (ei mahdollisuutta omistaa omaa) rajaa vaihtoehtoja.