Kuinka ongelmat käännetään ratkaisuiksi?
Tiistaina 21.2.2017 illalla Putte’s Bar&Pizza Helsingin Kalevankadulla on tupaten täynnä. Pelkkä pizza ja olut eivät tällä kertaa ole syy siihen, miksi porukka on lähtenyt liikkeelle. Syy löytyy mielenkiintoisesta teemasta: nyt keskustellaan vaatteista, erityisesti Clothes as a Service -mallista. On Turun ammattikorkeakoulun vuoro tuoda keskusteltava aihe Peloton Clubiin. Mikä olisikaan ajankohtaisempi aihe kuin tekstiilien kierrätys ja laatu sekä erilaiset vaatteet palveluna -mallit? Illan tarkoituksena on nostaa keskusteluun uusia liiketoimintamalleja sekä -mahdollisuuksia. Turun AMK kumppaneineen on tehnyt valtavasti työtä tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi ja “fast fashionin” muuttamiseksi kestävämpään suuntaan. Lisäksi teema on noussut maanlaajuisesti nyt yhdeksi kuumimmista puheenaiheista.
Turun ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä työskentelevä Henna Knuutila vetää tilaisuutta ja seuraa tyytyväisenä illan kulkua: puheenvuorot ovat kiinnostavia, keskustelu on vilkasta, verkostoja ja kontakteja luojaan, business-kortteja vaihdetaan. Teema on houkutellut mukaan kaikenlaisia toimijoita; lukuisia yrityksiä, start upeja ja opiskelijoita.
”Oli hienoa, että saa olla Helsingissä tuomassa keskusteluun aihetta, jota Turussa on nyt työstetty pidemmän aikaa. Osaavat ne turkulaiset nostattaa henkeä myös Helsingissä”, Henna Knuutila hehkuttaa.
Ongelmat pitää kääntää ratkaisuiksi ovat viisaat sanoneet. Ja ongelmia globaalissa vaateteollisuudessa riittää. Ensinnäkin tekstiiliteollisuus on hyvin saastuttava teollisuuden ala. Sillä on suuria ympäristöongelmia koko tekstiilien elinkaaren ajalta aina puuvillan tuotannosta asti. Ongelmat eivät pääty siihen, vaan myös työolosuhteet ovat monesti huonot, ainakin kun vaatteita tuotetaan kehittyvissä maissa. Lisäksi kertakäyttökulttuuri on yleistä.
Tekstiiliteollisuuden ongelmien ratkaiseminen edellyttäisi, että kuluttajien käyttäytymistä saataisiin muutettua. Ensinnäkin kuluttajien tulisi ostaa yksinkertaisesti vähemmän vaatteita. Kuluttajat siis ostaisivat vain tarpeeseensa, eivätkä uusisi vaatekaappiaan jokaisen muuttuvat muodin mukaisesti. Toiseksi kuluttajat ostaisivat laadukkaampia ja kestävämpiä vaatteita ja kolmanneksi he olisivat kiinnostuneita siitä, miten vaatteet on tuotettu.
Yleisesti pelätään, että pelkästään kuluttajien käytökseen vaikuttaminen ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan ongelmia tarpeeksi nopeasti. Uudet liiketoimintamallit voivat helpottaa tilannetta. Nyt kehitetään esimerkiksi sellaisia malleja, joissa kuluttajan ei tarvitse itse omistaa vaatteita. Myös sellaiset konseptit, jotka helpottavat vaatteiden korjaamista ja huoltoa tai mahdollistavat helposti tuotteen laadun tunnistamisen, voivat olla kohta kuluttajien käytettävissä. Tällaisista uusista tekstiilialan mahdollisuuksista kuultiin tiistai-iltana Peloton Club Night -tilaisuudessa. Peloton Club -illat ovat yksi mainio esimerkki siitä, miten asukkaat, yritykset ja kaupungit saadaan keskustelemaan yhdessä ja luomaan yhteistä, parempaa kaupunkia.
“Tekstiiliteollisuuden tulevaisuus ja uudet liiketoimintamallit ovat mielenkiintoinen aihe käsiteltäväksi ja keskustelun pohjaksi. Tällainen aihe oli todella hienoa viedä Helsinkiin keskustelun kohteeksi.” Henna jatkaa innoissaan.
Turun AMK on pikkuhiljaa noussut yhdeksi tekstiilien kierrättämisen ja uusien liiketoimintamallien vaikuttajista ja on ylpeänä mukana kehittämässä alaa kestävämmäksi sekä synnyttämässä alalle uutta liiketoimintaa. Turun AMK veti ennakkoluulottomasti ja laajassa yhteistyössä vuonna 2016 Tekstiili 2.0 -pilottia, jossa saatiin tilastoja siitä, kuinka paljon ihmisiltä syntyy poistotekstiiliä ja mihin lajeihin se jakaantuu. Hankkeen aikana kävi selväksi, että tekstiilijätettä syntyy valtavasti ja sillä ei ole laajamittaista hyötykäyttöä. Vielä.
Turun AMK haluaa jatkossakin olla edistämässä tätä työtä, jotta vaatteet saadaan kierrätettyä paremmin. Samalla luodaan Suomeen lisää osaamista ja työpaikkoja. Turun AMK toimiikin mukana kansallisessa Telaketju-verkostossa, jossa rakennetaan kansallista poistotekstiilien arvoketjua. Myös 21.2. illan järjestänyt TRY OUT! -kokeilualusta tukee konkreettisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämisessä. Hankkeet tukevat toisiaan ja molempien hankkeiden kautta viemme asiaa eteenpäin.
Tekstin kirjoittajina toimivat Sonja Vikberg ja Sara Malve-Ahlroth Turun ammattikorkeakoulusta. He työskentelevät kiertotalous-hankkeissa Resurssitehokas liiketoiminta tutkimusryhmässä. www.resurssitehokkuus.fi