Voiko rohkeutta opettaa?
”Am I in the right place?” Ympärilleen pälyileviä, ujon oloisia opiskelijoita valui SparkUpiin, Turun startup-skenen päämajaan. Rauhallinen tunnelma ei enteillyt vielä mitään tulevasta 24 tunnin seikkailusta ja hyppäyksestä kohti tuntematonta. Pahaa-aavistamattomat opiskelijat toimivat vanhan tutun kaavan mukaan: aamukahvi kouraan ja etsimään omaa rauhallista istumapaikkaa suuren salin reunamilta. Me järjestäjät taas supisimme innoissamme mukaan lähteneiden yritysedustajien kanssa. Olimme luvanneet yrityksille uusia ideoita ja näkökulmia tekstiilien kiertotalouteen, mutta onnistuisimmeko ravistelemaan näiden opiskelijoiden totuttuja kaavoja?
Pakko paljastaa jo tässä vaiheessa, että tarinalla on onnellinen loppu. Tai oikeastaan uusi alku, joka kulkee Slushista Piilaaksoon ja takaisin Turkuun. Parempaa tulosta ei olisi voinut toivoakaan viime syksynä järjestämältämme Tekstiili Hackathonilta! Halusimme saada opiskelijat ymmärtämään miksi omalta mukavuusalueeltaan on hyvä toisinaan lähteä rohkeasti kokeilemaan, kaatumaan ja nousemaan jälleen jaloilleen.
Meidän järjestäjien rooli oli ensisijaisesti luoda ideoinnille ja luovalle yhteiskehittämiselle sopivat puitteet. Taitava fasilitaattori osaa luoda osallistujien välille avoimen ilmapiirin. Näin osallistujat uskaltautuvat ulos suojakuorestaan heittämään hullummankin kuuloisia ideoita pelkäämättä muiden tuomitsevia reaktioita.
Löytyisikö sienistä vastaus kasvaviin poistotekstiilimääriin? Prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelija Tytti Salminen sai idean käytöstä poistettujen tekstiilien hyödyntämisestä uusien tekstiilien tuotannossa katsottuaan videon, jossa sienistä valmistettiin nahkamaista materiaalia. Onneksi Tytin Temu Fabrics -tiimi lähti ennakkoluulottomasti mukaan idean kehittelyyn. Tiimiin kuuluivat lisäksi energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Julius Alisaari sekä Qing Cao ja Mira Valkjärvi Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Hackathonin loppupitchauksissa yleisö kuunteli epäuskoisena tiimin esitystä. Voiko tuo olla mahdollista? Tuomaristo arvosti tiimin rohkeutta lähteä kehittelemään jotain aivan uutta ja ennenkuulumatonta, vaikkei idean toimivuudesta ollut mitään takeita.
Toisinaan hackathoneita kritisoidaan siitä, että paljon ideoita heitellään ilmaan, mutta niitä ei viedä käytäntöön asti. Tekstiili Hackathonin tapauksessa osoitimme tämän pelon turhaksi. Temu Fabricsin voittajatiimi valittiin mukaan Slushin yhteydessä järjestettyyn Reboot Finland Pitching Awards –kilpailuun, jonne koottiin parhaat ideat kaikista Suomen viime vuonna järjestetyistä hackathoneista. Jälleen kerran tiimi osasi vakuuttaa sekä yleisön että tuomariston kisassa päästen kolmen parhaan joukkoon. Yksi heistä pääseekin tänä vuonna tutustumismatkalle Kalifornian Piilaaksoon.
Hackathonissa syntynyt tiimi on vakavissaan ideansa kanssa. Nyt edessä on lisää selvitystyötä ja tuotekehittelyä, jos vain yhteistyökumppaneita ja rahoitusta löytyy. Ilman hackathonin yhteen törmäyttävää ja rohkaisevaa vaikutusta, tämäkin tiimi olisi voinut jäädä syntymättä ja idea kehittämättä. Hackathonin taustalta löytyy luovan yhteiskehittämisen kokeilualusta Try Out, joka tukee uuden liiketoiminnan syntymistä kiertotalous ja cleantech aloille.
Kyllä. Rohkeutta voi opettaa luomalla yhteentörmäyksen mahdollisuuksia eri alojen opiskelijoiden välille luovassa ja avoimessa ympäristössä. Temu Fabricsin tarinan jatkoa voi tulla seuraamaan esimerkiksi nyt 31.1. klo 15 alkaen Bastun haastekilpailun finaaliin SparkUpiin. Paikkaan josta heidän tarinansa alkoi.
Kirjoittaja Sara Malve-Ahlroth työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa kiertotalouteen ja vastuullisuuteen liittyvissä projekteissa. Intohimona luova ongelmanratkaisu ja kestävä kehitys. Parantumaton innostuja.